kahdentaa
Suomi
[muokkaa]Verbi
[muokkaa]kahdentaa (54-J) (taivutus[luo])
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈkɑhdent̪ɑːˣ/
- tavutus: kah‧den‧taa
Etymologia
[muokkaa]Käännökset
[muokkaa]Liittyvät sanat
[muokkaa]Johdokset
[muokkaa]- substantiivit: kahdennus, kahdentaminen
Aiheesta muualla
[muokkaa]- kahdentaa Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet
[muokkaa]- ↑ Ison suomen kieliopin verkkoversio: § 328 ntA-verbien rakenne ja merkitys. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.