kahdentaa

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

kahdentaa (54-J) (taivutus[luo])

  1. monistaa kahdeksi

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈkɑhdent̪ɑːˣ/
  • tavutus: kah‧den‧taa

Etymologia[muokkaa]

johdos sanasta kaksi (kahde- + -nta- + -a)[1]

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Ison suomen kieliopin verkkoversio: § 328 ntA-verbien rakenne ja merkitys. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.