huumata
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
huumata (73) (taivutus[luo])[1]
- aiheuttaa päihtymystila
- antaa jollekin huumetta niin että taintuu tai lamautuu, tainnuttaa, lamauttaa
- Vaimo tunnusti huumanneensa ja ampuneensa miehensä.
- hurmata, lumota tuoksulla tai tuntemuksella
- Orkideoiden tuoksu huumasi vierasväen.
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈhuːmɑt̪ɑˣ/
- tavutus: huu‧ma‧ta
Käännökset[muokkaa]
Liittyvät sanat[muokkaa]
Aiheesta muualla[muokkaa]
- huumata Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet[muokkaa]
- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 73