lumota
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
lumota (74) (taivutus[luo])[1]
- saada lumon valtaan
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈlumot̪ɑˣ/
- tavutus: lu‧mo‧ta
Etymologia[muokkaa]
sanan lumo vartalosta lumo- ja suffiksista -ta[2]
Liittyvät sanat[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]
- substantiivit: lumooja
Aiheesta muualla[muokkaa]
- lumota Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet[muokkaa]
- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 74
- ↑ Ison suomen kieliopin verkkoversio: § 330 Supistumaverbien rakenne ja merkitys. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.