lumota

Suomi

Verbi

lumota (74) (taivutus[luo])

1. saada lumon valtaan

Ääntäminen

• IPA: /ˈlumot̪ɑˣ/
• tavutus: lu‧mo‧ta

Etymologia

• substantiivi lumo (vartalo lumo- + pääte -ta (:-a-))

Liittyvät sanat

Johdokset

• substantiivit: lumoaminen, lumooja, lumous
• verbit: lumoutua

Aiheesta muualla

• lumota Kielitoimiston sanakirjassa