hiippailla
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
hiippailla (67) (taivutus[luo])
- liikkua päämäärättä
- Hiippaili kaupungilla aikansa kuluksi.
- liikkua luvatta jossakin
- Ei sinne noin vain saa mennä hiippailemaan.
- liikkua laittomilla asioilla
- Siellä hiippaili pari epäilyttävän näköistä tyyppiä.
- kävellä mahdollisimman äänettömästi, hiiviskellä, hiiveksiä
- Älä hiippaile noin! Pelästytit meidät!
- (puhekieltä) liikkua jalkaisin, kulkea jalan
- Lähdenkin tästä hiippailemaan kotiin päin.
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈhiːpːɑi̯lːɑˣ/
- tavutus: hiip‧pail‧la
Käännökset[muokkaa]
1. liikkua luvatta
|
2. liikkua laittomilla asioilla
|
3. hiiviskellä
|
Liittyvät sanat[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]
- substantiivit: hiippailija, hiippailu
Aiheesta muualla[muokkaa]
- hiippailla Kielitoimiston sanakirjassa