hiippailija
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]hiippailija (12)
- henkilö, joka hiippailee
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈhiːpːɑi̯ˌlijɑ/
- tavutus: hiip‧pai‧li‧ja
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | hiippailija | hiippailijat |
| genetiivi | hiippailijan | hiippailijoiden hiippailijoitten (hiippailijain) |
| partitiivi | hiippailijaa | hiippailijoita |
| akkusatiivi | hiippailija; hiippailijan |
hiippailijat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | hiippailijassa | hiippailijoissa |
| elatiivi | hiippailijasta | hiippailijoista |
| illatiivi | hiippailijaan | hiippailijoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | hiippailijalla | hiippailijoilla |
| ablatiivi | hiippailijalta | hiippailijoilta |
| allatiivi | hiippailijalle | hiippailijoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | hiippailijana | hiippailijoina |
| translatiivi | hiippailijaksi | hiippailijoiksi |
| abessiivi | hiippailijatta | hiippailijoitta |
| instruktiivi | – | hiippailijoin |
| komitatiivi | – | hiippailijoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | hiippailija- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
[muokkaa]- verbi hiippailla (vokaalivartalo hiippaile- → j:n edellä hiippaili-) + johdin -ja
Liittyvät sanat
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]- hiippailija Kielitoimiston sanakirjassa