hemmotella
Suomi
[muokkaa]Verbi
[muokkaa]hemmotella (67-C) (taivutus[luo])
- tarjota toiselle liikaa materiaa, valinnanvaraa; antaa kaikki mitä yksilö sattuu haluamaan, toteuttaa kaikki yksilön toiveet
- ~ pilalle
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈhemːoˌt̪elːɑˣ/
- tavutus: hem‧mo‧tel‧la
Etymologia
[muokkaa]Käännökset
[muokkaa]1. tarjota toiselle liikaa materiaa
|
|
2. ~ pilalle
|
Liittyvät sanat
[muokkaa]Johdokset
[muokkaa]- substantiivit: hemmotteleminen, hemmottelu
Aiheesta muualla
[muokkaa]- hemmotella Kielitoimiston sanakirjassa
- Artikkeli 213 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa
Verbi
[muokkaa]hemmotella (67-C) (taivutus[luo])
- puhutella toista käyttäen sanaa ”hemmo”
- –No, mitä hemmo? –Älä siinä hemmottele!
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈhemːoˌt̪elːɑˣ/
- tavutus: hem‧mo‧tel‧la
Etymologia
[muokkaa]Liittyvät sanat
[muokkaa]Johdokset
[muokkaa]- substantiivit: hemmotteleminen, hemmottelu
Viitteet
[muokkaa]- ↑ Suomen etymologinen sanakirja. Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 72. Jatkuvasti päivitettävä julkaisu. Kotimaisten kielten keskus, 2022–. ISSN: 2323-3370. ”hemmotella”.