flit

Englanti

Verbi

Taivutus
ind. prees. y. 3. p.	flits
part. prees.	flitting
imp. & part. perf.	flitted

flit

1. lennähdellä, pyrähdellä
2. puikkelehtia
3. (Skotlannissa, Pohjois-Englannissa) muuttaa varkain (pakoon velkojia tms.)

Etymologia

< keskienglannin flitten, flytten < muinaisnorjan flytja ("muuttaa", "siirtyä") (> ruotsin flytta, tanskan ja norjan flytte)

Substantiivi

flit

1. (brittienglantia, arkikieltä) vähin äänin muutto
2. (amerikanenglantia, vanhahtava) hintti

Ruotsi

Substantiivi

flit yl. (yks. määr. fliten [luo], ei monikkoa)

1. uutteruus, ahkeruus

   med all flit

   med yttersta flit

Liittyvät sanat

• med flit, flita, flitig

Aiheesta muualla

• flit Svenska Akademiens ordbokissa SAOBissa (ruotsiksi)