faccia

Italia

Substantiivi

faccia f. (monikko facce [luo])

1. kasvot, naama
2. sivu, pinta
3. puoli

   l'altra faccia – toinen puoli

Idiomit

• faccia a faccia – kasvoikkain

Verbi

faccia

1. konjunktiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä fare
2. konjunktiivin preesensin yksikön 2. persoonan muoto verbistä fare
3. konjunktiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä fare