naama
Kohteesta Wikisanakirja
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
naama (9)
- (arkikieltä) kasvot, ihmisen pään etuosa
- (biologia) eläimen pään etuosa
- Linnun naama on vaalean oranssin rusehtava ja päälaen töyhtö on ruskea. (fi.Wikipedia: Töyhtösieppari)
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | naama | naamat |
| genetiivi | naaman | naamojen (naamain) |
| partitiivi | naamaa | naamoja |
| akkusatiivi | naama; naaman | naamat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | naamassa | naamoissa |
| elatiivi | naamasta | naamoista |
| illatiivi | naamaan | naamoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | naamalla | naamoilla |
| ablatiivi | naamalta | naamoilta |
| allatiivi | naamalle | naamoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | naamana | naamoina |
| translatiivi | naamaksi | naamoiksi |
| abessiivi | naamatta | naamoitta |
| instruktiivi | – | naamoin |
| komitatiivi | – | naamoine- + omistusliite |
Käännökset[muokkaa]
Idiomit[muokkaa]
- Naama, kuin petolinnun perse. = Olla ruma
- Naama, kuin petolinnun perse vastatuulessa. = Olla ruma
- Naama, kuin petolinnun perse pahimpaan ripuliaikaan. = Olla ruma
- Eihän tuolla naamalla voi muuta tehdä, kuin kusta muuntajaan. = Olla niin ruma että ei voi muuta kuin tehdä itsemurhan.
