eristää

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

eristää (53) (taivutus[luo])

  1. erottaa, ottaa erilleen tai pitää erillään jostakin
    Ilkeä isäpuoli yritti eristää lapsen ystävistään.
    Lasivillaa käytetään rakentamisessa lämmön eristämiseen.
  2. pitää erillään jostakin
    Käytäntö eristää ihmisiä toisistaan.
    Lasivilla eristää lämpöä.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈerist̪æːˣ/
  • tavutus: e‧ris‧tää

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]