erbitten

Saksa

Verbi

Taivutus
ind. prees. y. 2. p.	erbittest
ind. prees. y. 3. p.	erbittet
ind. imperf. y. 3. p.	erbat
part. perf.	erbeten
apuverbi	haben

erbitten

1. pyytää, anoa

Etymologia

er- + bitten

Aiheesta muualla

• erbitten Dudenissa (saksaksi)