elinkeino

Suomi

Substantiivi

elinkeino

1. ihmisten toimeentulon lähteenä toimiva ammatti- tai tuotantoala

   Metsästys on menettänyt tärkeän asemansa elinkeinona jo varhain.

   Elinkeinona laivanrakennus tarjoaa työtä monien ammattien taitajille.

Ääntäminen

• IPA: /ˈelinˌkei̯no/
• tavutus: e‧lin‧kei‧no

Etymologia

yhdyssana sanoista elää ja keino

Käännökset

1. ihmisten toimeentulon lähteenä toimiva ammatti- tai tuotantoala

ranska: occupation f., profession f., gagne-pain m. ruotsi: hantering, näring saksa: Gewerbe

tanska: erhverv venäjä: промысел viro: tegevusala; elukutse; eluala

Liittyvät sanat

• ammatti

Yhdyssanat

elinkeinoasiamies, elinkeinoelämä, elinkeinoilmoitus, elinkeinolupa, elinkeinomahdollisuus, elinkeinoministeri, elinkeinonharjoittaja, elinkeinorakenne, elinkeinotoiminta, elinkeinovapaus, elinkeinovero, elinkeinoverolaki, kalastuselinkeino, palveluelinkeino, pääelinkeino, sivuelinkeino

Aiheesta muualla

• elinkeino Kielitoimiston sanakirjassa
• elinkeino Suomen murteiden sanakirjassa