Usus

Wikisanakirjasta
Katso myös: usus

Saksa[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi der Usus
akkusatiivi den Usus
datiivi dem Usus
genetiivi des Usus
30

Usus m. (ei monikkoa)

  1. tapa, käytäntö

Etymologia[muokkaa]

latinan sanasta ūsus ’tapa, käytäntö’