kantakieli

Suomi

Substantiivi

kantakieli (ka-ntakieli)

1. (kielitiede) kieli, johon nykyisen kielen rakenne, muoto, kielioppi, sanasto tai yksittäinen sana perustuu

   indoeurooppalainen kantakieli, uralilainen kantakieli

Etymologia

• yhdyssana sanoista kanta ja kieli

Käännökset

englanti: proto-language, parent language espanja: protolengua, lengua reconstruida ranska: proto-langue, langue reconstruite ruotsi: urspråk

saksa: Ursprache f.

Liittyvät sanat

• alkukieli