Segen

Wikisanakirjasta

Saksa[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi der Segen die Segen
akkusatiivi den Segen die Segen
datiivi dem Segen den Segen
genetiivi des Segens der Segen
45

Segen m. (monikko Segen)

  1. siunaus

Etymologia[muokkaa]

verbin segnen vartalosta segn-