tutkia

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

tutkia

  1. (taivutusmuoto) monikon partitiivimuoto sanasta tutka
    Puolustusvoimat osti tutkia, tykkejä ja tankkeja.

Verbi[muokkaa]

tutkia (61) (taivutus[luo])

  1. perehtyä johonkin asiaan, ottaa jostakin selvää
    Minun täytyy tutkia tätä asiaa tarkemmin.
  2. tehdä selvitys jonkun kunnosta tai terveydentilasta
    Tutki potilas onnettomuuspaikalla vaatteita riisumatta.
    Tutkittuaan potilaan lääkäri päättää tarvittavista hoitotoimenpiteistä.
  3. harjoittaa tieteellistä tutkimusta
    CERNissä tutkitaan ydinfysiikkaa.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈt̪ut̪kiɑˣ/
  • tavutus: tut‧ki‧a

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • tutkia Kielitoimiston sanakirjassa
  • Artikkelit 3221, 3623, 3736, 850, 855 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa