sinne

Wikisanakirjasta
Katso myös: Sinne

Suomi[muokkaa]

Adverbi[muokkaa]

sinne

  1. ilmaisemassa liikkeen päämäärää
    Me menimme sinne.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈsinːeˣ/
  • tavutus: sin‧ne

Huomautukset[muokkaa]

  • Sanaa käytetään osana seuraavaa tulo-, olo- ja erosijasarjaa:
→○ sinne
siellä
○→ sieltä

Etymologia[muokkaa]

  • pronominista se

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • sinne Kielitoimiston sanakirjassa

Ruotsi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

sinne n. (4) (yks. määr. sinnet[luo], mon. epämäär. sinnen[luo], mon. määr. sinnena [luo])

  1. aisti
    de fem ~na viisi aistia
  2. mieli
    ett glatt ~ iloinen mieli
  3. aistillisuus

Liittyvät sanat[muokkaa]

Saksa[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

sinne

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä sinnen
  2. (taivutusmuoto) konjunktiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä sinnen
  3. (taivutusmuoto) konjunktiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä sinnen
  4. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä sinnen