purkautua
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
purkautua (52-F) (taivutus[luo])
- syöstä laavaa (tulivuoresta)
- tyhjentää sisältönsä
- vähentyä, tulla käytetyksi (sähkövarauksesta)
- avautua rakenteitaan myöten, hajota
- kumoutua (esim. sopimuksesta)
- (kuvaannollisesti) päästä valloilleen (tunteista, ajatuksista, jännityksestä tms.)
Liittyvät sanat[muokkaa]
Aiheesta muualla[muokkaa]
- purkautua Kielitoimiston sanakirjassa