laava

Wikisanakirjasta
Katso myös: läävä
Wikipedia
Katso artikkeli Laava Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi[muokkaa]

Laava
Laava
Laava

Substantiivi[muokkaa]

laava (9)[1]

  1. tulivuorista osittain tai kokonaan sulana purkautuva kiviaines, magma

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈlɑːʋɑ/
  • tavutus: laa‧va

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi laava laavat
genetiivi laavan laavojen
(laavain)
partitiivi laavaa laavoja
akkusatiivi laava;
laavan
laavat
sisäpaikallissijat
inessiivi laavassa laavoissa
elatiivi laavasta laavoista
illatiivi laavaan laavoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi laavalla laavoilla
ablatiivi laavalta laavoilta
allatiivi laavalle laavoille
muut sijamuodot
essiivi laavana laavoina
translatiivi laavaksi laavoiksi
abessiivi laavatta laavoitta
instruktiivi laavoin
komitatiivi laavoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo laava-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

  • tefralaskeuma]]
Yhdyssanat[muokkaa]

laavajärvi, laavakivi, laavakivilaji, laavavirta

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • laava Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 9