koputtaa
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
koputtaa (53-C) (taivutus[luo])
- kolkuttaa tai lyödä ovea, jotta joku tulisi avaamaan sen
- ilmoittaa äänimerkillä saapuvasta puhelusta, kun linja on varattu
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈkoput̪ːɑːˣ/
- tavutus: ko‧put‧taa
Käännökset[muokkaa]
Liittyvät sanat[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]
Idiomit[muokkaa]
- koputtaa puuta
Aiheesta muualla[muokkaa]
- koputtaa Kielitoimiston sanakirjassa