kolkuttaa

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

kolkuttaa (53-C) (taivutus[luo])

  1. koputtaa, aiheuttaa kolkkeita

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈkolkut̪ːɑːˣ/
  • tavutus: kol‧kut‧taa

Liittyvät sanat[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]