kolista
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
kolista
- (taivutusmuoto) monikon elatiivimuoto sanasta kola
- (taivutusmuoto) yksikön elatiivimuoto sanasta koli
Verbi[muokkaa]
- (äänestä) pitää kolinaa
- Työkalut kolisivat auton tavaratilassa, kun ajoimme kuoppaista tietä.
- (slangia) toimia, vaikuttaa; olla tehokasta
- Mitä pidät levystä? Koliseeko?
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈkolist̪ɑˣ/
- tavutus: ko‧lis‧ta
Liittyvät sanat[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]
- substantiivit: kolina
- verbit: kolistaa, kolistella, kolisuttaa
Aiheesta muualla[muokkaa]
- kolista Kielitoimiston sanakirjassa
Verbi[muokkaa]
kolista