kolistaa

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

kolistaa (53) (taivutus[luo])

  1. aiheuttaa kolisemista

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈkolist̪ɑːˣ/
  • tavutus: ko‧lis‧taa

Etymologia[muokkaa]

johdos verbistä kolista (kolis- + -ta- + -a)[1]

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Ison suomen kieliopin verkkoversio: § 319 tA-verbien rakenne ja merkitys. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.