bescheiden

Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Hollanti[muokkaa]

Adjektiivi[muokkaa]

bescheiden

  1. vaatimaton
  2. kohtuullinen, maltillinen
  3. hillitty

Saksa[muokkaa]

Adjektiivi[muokkaa]

bescheiden (komparatiivi bescheidener, superlatiivi der/das/die bescheidenste)

  1. vaatimaton
    Meine Tante ist ein sehr bescheidener Mensch.
    Tätini on hyvin vaatimaton ihminen.
  2. kehno
    Das Endresultat war ziemlich bescheiden.
    Lopputulos oli aika kehno.

Verbi[muokkaa]

Taivutus
ind. prees. y. 3. p. bescheidet
ind. imperf. y. 3. p. beschied
part. perf. beschieden
apuverbi haben

bescheiden

  1. koitua, langeta jonkun osaksi
  2. refl.: sich (a) mit (d) ~ tyytyä jhk
    Er musste sich mit dem 3. Platz bescheiden.
    Hänen täytyi tyytyä kolmanteen sijaan.

Etymologia[muokkaa]

be- + scheiden