Liite:Verbitaivutus/suomi/karaistua

Wikisanakirjasta
Vartalot
vokaalivartalo karaistu-
heikko vokaalivartalo -
vahva vokaalivartalo -
konsonanttivartalo -

Persoonamuodot[muokkaa]

Indikatiivi
preesens perfekti
persoona myönteinen kielteinen persoona myönteinen kielteinen
minä karaistun en karaistu minä olen karaistunut en ole karaistunut
sinä karaistut et karaistu sinä olet karaistunut et ole karaistunut
hän karaistuu ei karaistu hän on karaistunut ei ole karaistunut
me karaistumme emme karaistu me olemme karaistuneet emme ole karaistuneet
te
Te
karaistutte
-"-
ette karaistu
-"-
te
Te
olette karaistuneet
olette karaistunut
ette ole karaistuneet
ette ole karaistunut
he karaistuvat eivät karaistu he ovat karaistuneet eivät ole karaistuneet
passiivi karaistutaan ei karaistuta passiivi on karaistuttu ei ole karaistuttu
imperfekti pluskvamperfekti
persoona myönteinen kielteinen persoona myönteinen kielteinen
minä karaistuin en karaistunut minä olin karaistunut en ollut karaistunut
sinä karaistuit et karaistunut sinä olit karaistunut et ollut karaistunut
hän karaistui ei karaistunut hän oli karaistunut ei ollut karaistunut
me karaistuimme emme karaistuneet me olimme karaistuneet emme olleet karaistuneet
te
Te
karaistuitte
-"-
ette karaistuneet
ette karaistunut
te
Te
olitte karaistuneet
olitte karaistunut
ette olleet karaistuneet
ette olleet karaistunut
he karaistuivat eivät karaistuneet he olivat karaistuneet eivät olleet karaistuneet
passiivi karaistuttiin ei karaistuttu passiivi oli karaistuttu ei ollut karaistuttu
Konditionaali
preesens perfekti
persoona myönteinen kielteinen persoona myönteinen kielteinen
minä karaistuisin en karaistuisi minä olisin karaistunut en olisi karaistunut
sinä karaistuisit et karaistuisi sinä olisit karaistunut et olisi karaistunut
hän karaistuisi ei karaistuisi hän olisi karaistunut ei olisi karaistunut
me karaistuisimme emme karaistuisi me olisimme karaistuneet emme olisi karaistuneet
te
Te
karaistuisitte
-"-
ette karaistuisi
-"-
te
Te
olisitte karaistuneet
olisitte karaistunut
ette olisi karaistuneet
ette olisi karaistunut
he karaistuisivat eivät karaistuisi he olisivat karaistuneet eivät olisi karaistuneet
passiivi karaistuttaisiin ei karaistuttaisi passiivi olisi karaistuttu ei olisi karaistuttu
Potentiaali
preesens perfekti
persoona myönteinen kielteinen persoona myönteinen kielteinen
minä karaistunen en karaistune minä lienen karaistunut en liene karaistunut
sinä karaistunet et karaistune sinä lienet karaistunut et liene karaistunut
hän karaistunee ei karaistune hän lienee karaistunut ei liene karaistunut
me karaistunemme emme karaistune me lienemme karaistuneet emme liene karaistuneet
te
Te
karaistunette
-"-
ette karaistune
-"-
te
Te
lienette karaistuneet
lienette karaistunut
ette liene karaistuneet
ette liene karaistunut
he karaistunevat eivät karaistune he lienevät karaistuneet eivät liene karaistuneet
passiivi karaistuttaneen ei karaistuttane passiivi lienee karaistuttu ei liene karaistuttu
Imperatiivi
preesens perfekti
persoona myönteinen kielteinen persoona myönteinen kielteinen
minä minä
sinä karaistu älä karaistu sinä
hän karaistukoon älköön karaistuko hän olkoon karaistunut älköön olko karaistunut
me karaistukaamme älkäämme karaistuko me
te
Te
karaistukaa
-"-
älkää karaistuko
-"-
te
Te
he karaistukoot älkööt karaistuko he olkoot karaistuneet älkööt olko karaistuneet
passiivi karaistuttakoon älköön karaistuttako passiivi olkoon karaistuttu älköön olko karaistuttu

Nominaalimuodot[muokkaa]

infinitiivit partisiipit
aktiivi passiivi aktiivi passiivi
1. karaistua preesens karaistuva karaistuttava
pitkä 1. karaistuakseen1 perfekti karaistunut karaistuttu
2. inessiivi karaistuessa2 karaistuttaessa agentti karaistuma4
instruktiivi karaistuen kielteinen agentti karaistumaton
3. inessiivi karaistumassa 1) käytetään vain omistusliitteen kanssa; tämä on yksikön ja monikon kolmannen persoonan muoto

2) voidaan käyttää omistusliitteen kanssa
3) käytetään vain omistusliitteen kanssa; tämä on yksikön ja monikon kolmannen persoonan muoto
4) käytetään vain transitiiviverbeistä kuten "tehdä", esim. "äidin tekemä ruoka"; ei intransitiiviverbeistä kuten "kuolla"

elatiivi karaistumasta
illatiivi karaistumaan
adessiivi karaistumalla
abessiivi karaistumatta
instruktiivi karaistuman karaistuttaman
4. karaistuminen
5 karaistumaisillaan3