Liite:Tšekin kielioppi

Substantiivit

Suvut

Tšekin substantiiveilla on kolme sukua: maskuliini, feminiini ja neutri.

Sanan sukua voi päätellä perusmuodon viimeisestä kirjaimesta. Konsonanttiin päättyvät sanat ovat yleensä maskuliineja, -a-kirjaimeen päättyvät sanat ovat feminiinejä, -o- ja í-kirjaimeen päättyvät neutreja.

-e-päätteiset lainasanat (energie, biologie, provincie, monarchie) ovat yleensä feminiinejä. Vanhoille lainasanoille ja omaperäisille sanoille tämä ei päde (esim. morče, moře, nebe, poledne, ovoce, peníze, příslovce, rajče, slunce, srdce, tele, vejce, zvíře).

Tekijää tarkoittavat sanat ovat kuitenkin yleensä maskuliineja päätteestään huolimatta. (esim. hokejista, penzista, policista, terorista, turista, žurnalista, obhájce, poradce, předchůdce, rádce, soudce, vůdce, výrobce, zástupce)

Sanan taivutus riippuu maskuliinissa myös siitä, viittaako sana elolliseen vai elottomaan kohteeseen.

Liudentuneeseen konsonanttiin päättyvät sanat voivat olla mitä tahansa sukua (esim. feminiinejä: báseň, daň, jabloň, kampaň, kázeň, píseň, pláň, plíseň, skříň, úroveň, zbraň, labuť, oběť, paměť, plsť, plť, síť; maskuliineja: kůň, oheň, stupeň, chuť, déšť; neutri: vězeň)

Adjektiiveista johdetut -nost-päätteiset substantiivit ovat aina feminiinejä (esim: bezpečnost, "turvallisuus").

Sanan suku vaikuttaa sijataivutukseen ja sanaan viittaavien adjektiivien ja verbien taipumiseen.

Taivutusmuodot

Substantiivit taipuvat yksikössä ja monikossa ja seitsemässä sijassa:

1. nominatiivi
2. genetiivi
3. datiivi
4. akkusatiivi
5. vokatiivi
6. lokatiivi
7. instrumentaali

Muodoista käytetään järjestyslukuja (1. pád tai první pád) tai latinalaisperäisiä nimiä: nominativ, genitiv, dativ, akuzativ, vokativ, lokál ja instrumentál.

Nominatiivi on perusmuoto. Genetiivi ilmaisee omistajaa. Akkusatiivi on tekemisen tai menemisen kohde.

Datiivi on epäsuora objekti. Sitä käytetään eräiden verbin kanssa ilmaisemassa kohdetta, jonka hyväksi toiminta kohdistuu.

Vokatiivi on puhuttelun kohteena olevan sana sijamuoto.

Lokatiivi ilmaisee paikkaa tai sijaintia. Sitä käytetään eräiden prepositioiden kanssa. (V Praze = Prahassa, perusmuoto: Praha)

Instrumentaali ilmaisee välinettä, keinoa tai tapaa, jolla toiminta suoritetaan. Lisäksi sitä käytetään eräiden verbien kanssa (tulla joksikin).

Tšekin substantiivit taipuvat noin parissakymmenessä taivutusluokassa. Esim. elottomilla maskuliinisilla konsonanttiloppuisilla sanoilla hrad, les ja stroj genetiivit ovat hradu, lesa ja stroje.

Eloton maskuliini

J. č.	Nominativ	hrad	stroj
	Genitiv	hradu lesa	stroje
	Dativ	hradu	stroji
	Akuzativ	hrad	stroj
	Vokativ	hrade! zámku!	stroji!
	Lokál	hradu, hradě lesu, lese	stroji
	Instrumentál	hradem	strojem
Mn. č.	Nominativ	hrady	stroje
	Genitiv	hradů	strojů
	Dativ	hradům	strojům
	Akuzativ	hrady	stroje
	Vokativ	hrady!	stroje!
	Lokál	hradech zámcích	strojích
	Instrumentál	hrady	stroji

Elollinen maskuliini

J. č.	Nominativ	pán	muž	předseda	soudce
	Genitiv	pána	muže	předsedy	soudce
	Dativ	pánovi, pánu	mužovi, muži	předsedovi	soudci, soudcovi
	Akuzativ	pána	muže	předsedu	soudce
	Vokativ	pane! diváku!	muži!	předsedo!	soudce!
	Lokál	pánovi, pánu	mužovi, muži	předsedovi	soudci, soudcovi
	Instrumentál	pánem	mužem	předsedou	soudcem
Mn. č.	Nominativ	pánové, páni	mužové, muži	předsedové	soudci, soudcové
	Genitiv	pánů	mužů	předsedů	soudců
	Dativ	pánům	mužům	předsedům	soudcům
	Akuzativ	pány	muže	předsedy	soudce
	Vokativ	pánové! páni!	mužové! muži!	předsedové!	soudci! soudcové!
	Lokál	pánech divácích	mužích	předsedech kolezích	soudcích
	Instrumentál	pány	muži	předsedy	soudci

Feminiini

J. č.	Nominativ	žena	růže	píseň	kost
	Genitiv	ženy	růže	písně	kosti
	Dativ	ženě škole	růži	písni	kosti
	Akuzativ	ženu	růži	píseň	kost
	Vokativ	ženo!	růže!	písni!	kosti!
	Lokál	ženě škole	růži	písni	kosti
	Instrumentál	ženou	růží	písní	kostí
Mn. č.	Nominativ	ženy	růže	písně	kosti
	Genitiv	žen	růží	písní	kostí
	Dativ	ženám	růžím	písním	kostem
	Akuzativ	ženy	růže	písně	kosti
	Vokativ	ženy!	růže!	písně!	kosti!
	Lokál	ženách	růžích	písních	kostech
	Instrumentál	ženami	růžemi	písněmi	kostmi

Monikon genetiivissä viimeinen 'a' katoaa. Tästä seuraa usein se, että kahden viimeisen konsonantin väliin ilmestyy 'e'-kirjain. Muitakin erikoisuuksia voi sattua, esim. edeltävä pitkä tavu muuttuu lyhyeksi.

• buňka → buněk
• meruňka → meruněk
• skříňka → skříňek
• tloušťka → tlouštěk
• houba → hub
• smlouva → smluv
• trouba → trub
• síla → sil
• díra → děr

Huomaa että feminiinin datiivin pääte on normaalisti 'ě', mutta 'e' kirjaimien 's', 'l' jälkeen. Yksikön datiivimuodossa tapahtuu usein konsonantinmuutoksia:

• kniha → knize
• hra → hře
• socha → soše
• matka → matce
• dcera → dceři

Neutri

J. č.	Nominativ	město	moře	kuře	stavení
	Genitiv	města	moře	kuřete	stavení
	Dativ	městu	moři	kuřeti	stavení
	Akuzativ	město	moře	kuře	stavení
	Vokativ	město!	moře!	kuře!	stavení!
	Lokál	městě, městu	moři	kuřeti	stavení
	Instrumentál	městem	mořem	kuřetem	stavením
Mn. č.	Nominativ	města	moře	kuřata	stavení
	Genitiv	měst	moří	kuřat	stavení
	Dativ	městům	mořím	kuřatům	stavením
	Akuzativ	města	moře	kuřata	stavení
	Vokativ	města!	moře!	kuřata!	stavení!
	Lokál	městech	mořích	kuřatech	staveních
	Instrumentál	městy	moři	kuřaty	staveními

Adjektiivit

Adjektiivit noudattavat kuvailemansa substantiivin sukua ja lukua. Adjektiivit ovat yleensä pääsanansa edellä, mutta vakiintuneissa käsitteissä sanan jälkeen.

Adjektiivien perusmuodot ovat -ý- ja -í-päätteisiä. -ý-päätteisiä sanotaan kovapäätteisiksi ja -í-päätteisiä pehmeäpäätteiksi. (esim. malý, suchý, starý, tvrdý, velký, další, letní, digitální, moderní, mezinárodní). Osa í-päätteisistä sanoista on neutreja substantiiveja ja verbin 3. persoonan muotoja, joita ei saa sekoittaa adjektiiveihin.

Adjektiivit taipuvat pääsanan suvun ja sijamuodon mukaan. Feminiiniseen sanaan viittaava -ý-päätteinen adjektiivi saa yksikössä päätteen -á ja neutriin viittaava -é-päätteen. Adjektiivien taivutus on sikäli helppoa, että normaalisti vain sanan viimeinen kirjain voi muuttua ja sana saada loppuunsa päätteen. Poikkeuksena olivat -ský-päätteiset adjektiivi (polský → polští).

-í-päätteiset adjektiivit eivät taivu nominatiivissa suvussa tai luvussa. Tšekissä myös monikossa eri suvuilla on eri muodot. Lisäksi elollisella ja elottomalla maskuliinilla on eri pääte.

• mladý muž m.
• mladá žena f.
• mladé víno n.

Adjektiivin komparatiivi muodostetaan -ejší, -ější, -ší ja -í -päätteillä ja superlatiivi nej-etuliitteellä.

• krásný - krásnější - nejkrásnější
• hladký - hladší - nejhladší

Eräillä sanoilla on epäsäännölliset vertailumuodot:

• dobrý - lepší - nejlepší
• zlý/špatný - horší - nejhorší
• velký - větší - největší
• malý - menší - nejmenší

Adjektiivin taivutuksen erikoisuutena ovat henkilönimistä muodostettavat adjektiivit, jotka ilmaisevat omistajaa:

• otec → otcův
• matka → matčin

matčino auto, "äidin auto"

Näitä käytetään jonkin verran paikannimissä: Nerudova ulice, "Jan Nerudan katu"

Adjektiivista voidaan muodostaa myös lyhyt muoto, joka taipuu adverbin pääsanan suvussa ja luvussa tavoin.

• mladý → mlád : mláda : mládo
• rád → rád : ráda : rádo (monikossa elollinen mask: rádi, eloton m ja feminiini: rády, neutri: ráda)

Verbit

Muiden slaavilaisten kielten tavoin tšekin verbeillä on kaksi aspektia. Imperfektiivinen aspekti päättymätöntä, yleistä tai toistuvaa toimintaa. Perfektiivinen aspekti kuvaa loppuun suoritettua toimintaa. Joillain lainasanoilla ei ole kuin yksi aspekti.

Tšekin verbit jaetaan viiteen taivutusluokkaan. Eri taivutusluokkien merkittävin ero on kolmannen persoonan (hän) muodoissa.

Ensimmäisessä persoonassa (minä) kaikki perusmuodoltaan -ovat-päätteiset verbit saavat -uji tai -uju-päätteen. -it, -et, -ět-päätteiset verbit saavat -ím-päätteen 1. persoonan yksikössä.

Kolmannen persoonan muodot ovat eri taivutusluokilla:

1. nést : nese
2. tisknout : tiskne
3. krýt : kryje
4. prosit : prosí
5. dělat : dělá

Kielihistoriallisesti 1.–3. taivutusluokan verbit vastaavat venäjän -et-verbejä ja 4. luokan venäjän -it-verbejä.

Kieltomuoto

Verbeistä voidaan muodostaa negatiivinen muoto, "joku ei tehnyt jotain" etuliitteellä ne-. Verbistä dělat:

• nedělat
• nedělám
• nedělej!
• nedělal jsem
• nebudu dělat
• nedělal bych

Olla-verbin negatiivinen muoto on není.

Kieltosanaa on sallittua käyttää useita kertoja:

• Nikdy to nikomu neříkej. "Älä ikinä sano sitä kenellekään." [ei ikinä ei kenellekään älä sano.]

Menneen ajan muodot

Perfektimuoto muodostetaan partisiipin perfektillä, joka on maskuliinissa -l-päätteinen: být → byl. Partisiippi taipuu suvussa, joten feminiinisen tekijän menneen ajan muoto on byla ja neutrin bylo. Monikossa elollisilla maskuliineilla on pääte -i: byli, feminiineillä ja elottomilla maskuliineilla -y ja neutreilla -a.

Partisiipin perfekti on yksinään 3. persoonan perfekti. 1. ja 2. persoonassa partisiipin kanssa käytetään apuverbinä být-verbin 1. ja 2. persoonan muotoja (jsem : jsi, monikko: jsme : jste):

persoona	yksikkö	monikko
1.	dělal jsem	dělali jsme
2.	dělal jsi	dělali jste
3.	dělal	dělali

Futuuri

Tšekin futuuri muodostetaan být-verbin futuurimuotojen (budu : budeš : bude : budeme : budete : budou) ja verbin infinitiivin avulla.

• budu dělat, "aion tehdä"

Konditionaali

Konditionaali muodostetaan partisiipin perfektin avulla ja být-verbin erikoismuodolla:

persoona	yksikkö	monikko
1.	dělal bych	dělali bychom
2.	dělal bys	dělali byste
3.	dělal by	dělali by

"Tekisin", "tekisit", "tekisi", "tekisimme", "tekisitte", "tekisivät".

Tšekissä voidaan rakentaa myös menneen ajan konditionaali:

• byl bych dělal - olisin tehnyt

Passiivipartisiippi

Passiivin muodostusta varten tšekissä on passiivipartisiippi, eli ns. t/n-partisiippi. Sillä on kaksi mahdollista muotoa:

• být → bit, "oleva"
• dělat → dělán, "tehty"

Myös tämä taipuu suvussa ja luvussa:

• pes byl koupen, "koira ostettiin"
• psi byli koupeni, "koirat ostettiin"

Passiivi voidaan muodostaa myös toisin tavoin; refleksiivipronominin se avulla ja monikon 3. persoonan muodoilla.

Transgressiivi

Transgressiivi on nykykielessä harvinainen muoto, joka ilmaisee juuri tapahtuvaa toimintaa. Sillä on sekä menneen ajan muoto että preesens:

• Usednuvši u okna, začala plakat. "Istuttuaan ikkunan ääreen, hän alkoi itkeä."
• Děti, vidouce babičku, vyběhly ven. "Lapset, nähdessään isoäidin, juoksivat ulos."