yksinoikeus

Wikisanakirjasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

yksinoikeus

  1. se, että vain yhdellä on oikeus käyttää jotakin, eikä muilla ole tapauksessa vastaavaa oikeutta
    Yksinoikeus tavaramerkkiin tarkoittaa, ettei kukaan muu kuin merkin haltija saa ilman tämän lupaa elinkeinotoiminnassa käyttää tähän merkkiin sekoitettavissa olevaa merkkiä.
    Yksinoikeuden olemassaolo edellyttää luvan hankkimista tekijältä tai muulta oikeudenhaltijalta, jos teosta tai muuta suojan kohdetta käytetään yksinoikeuden piiriin kuuluvalla tavalla.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈyksinˌoi̯keus/ tai /ˈyksinˌoi̯keu̯s/
  • tavutus: yk‧sin‧oi‧ke‧us / yk‧sin‧oi‧keus

Etymologia[muokkaa]

yhdyssana sanoista yksin ja oikeus

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]