yksinoikeus
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
yksinoikeus
- se, että vain yhdellä on oikeus käyttää jotakin, eikä muilla ole tapauksessa vastaavaa oikeutta
- Yksinoikeus tavaramerkkiin tarkoittaa, ettei kukaan muu kuin merkin haltija saa ilman tämän lupaa elinkeinotoiminnassa käyttää tähän merkkiin sekoitettavissa olevaa merkkiä.
- Yksinoikeuden olemassaolo edellyttää luvan hankkimista tekijältä tai muulta oikeudenhaltijalta, jos teosta tai muuta suojan kohdetta käytetään yksinoikeuden piiriin kuuluvalla tavalla.
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈyksinˌoi̯keus/ tai /ˈyksinˌoi̯keu̯s/
- tavutus: yk‧sin‧oi‧ke‧us / yk‧sin‧oi‧keus
Etymologia[muokkaa]
yhdyssana sanoista yksin ja oikeus
Käännökset[muokkaa]
1. se, että vain yhdellä on oikeus käyttää jotakin, eikä muilla ole tapauksessa vastaavaa oikeutta
|
|
Liittyvät sanat[muokkaa]
Aiheesta muualla[muokkaa]
- yksinoikeus Kielitoimiston sanakirjassa