weichen

Wikisanakirjasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Saksa[muokkaa]

Adjektiivi[muokkaa]

weichen

  1. (taivutusmuoto) yksikön maskuliinin vahva akkusatiivimuoto sanasta weich
  2. (taivutusmuoto) yksikön maskuliinin vahva genetiivimuoto sanasta weich
  3. (taivutusmuoto) yksikön maskuliinin heikko akkusatiivimuoto sanasta weich
  4. (taivutusmuoto) yksikön maskuliinin heikko datiivimuoto sanasta weich
  5. (taivutusmuoto) yksikön maskuliinin heikko genetiivimuoto sanasta weich
  6. (taivutusmuoto) yksikön feminiinin heikko datiivimuoto sanasta weich
  7. (taivutusmuoto) yksikön feminiinin heikko genetiivimuoto sanasta weich
  8. (taivutusmuoto) yksikön neutrin vahva genetiivimuoto sanasta weich
  9. (taivutusmuoto) yksikön neutrin heikko datiivimuoto sanasta weich
  10. (taivutusmuoto) yksikön neutrin heikko genetiivimuoto sanasta weich
  11. (taivutusmuoto) monikon vahva datiivimuoto sanasta weich
  12. (taivutusmuoto) monikon heikko nominatiivimuoto sanasta weich
  13. (taivutusmuoto) monikon heikko akkusatiivimuoto sanasta weich
  14. (taivutusmuoto) monikon heikko datiivimuoto sanasta weich
  15. (taivutusmuoto) monikon heikko genetiivimuoto sanasta weich

Verbi[muokkaa]

Taivutus
ind. prees. y. 2. p. weichst
ind. prees. y. 3. p. weicht
ind. imperf. y. 3. p. weichte
part. perf. geweicht
apuverbi sein, haben

weichen

  1. (+ ist) pehmitä, liota
  2. (+ hat) liottaa, pehmittää

Verbi[muokkaa]

Taivutus
ind. prees. y. 3. p. weicht
ind. imperf. y. 3. p. wich
part. perf. gewichen
apuverbi sein

weichen

  1. väistyä, astua sivuun; häipyä