veter

Hollanti

Substantiivi

veter m. (monikko veters)

1. nauha

Liittyvät sanat

• veterschoen

Kroatia

Substantiivi

vȅter m. 

1. tuuli (vain murteessa)

Liittyvät sanat

Synonyymit

1. vetar (vain murteessa), vjetar, vitar (vain murteessa)

Latina

Verbi

veter

1. passiivin konjunktiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä vetō

Sloveeni

Substantiivi

véter m.

1. tuuli

Taivutus

	yksikkö	kaksikko	monikko
nominatiivi	veter	vetrova	vetrovi
genetiivi	vetra	vetrov	vetrov
datiivi	vetru	vetrovoma	vetrovom
akkusatiivi	veter	vetrova	vetrove
lokatiivi	vetru	vetrovih	vetrovih
instrumentaali	vetrom	vetrovoma	vetrovi

Aiheesta muualla

• véter Slovar slovenskega knjižnega jezika² via Fran