uhriutua

Suomi

Verbi

uhriutua (52-F) (taivutus[luo])

1. omaksua uhrin rooli; esittäytyä uhrina säälin ja sympatian keräämiseksi

   SDP:n Guzenina piikittelee Lindströmiä uhriutumisesta. (iltasanomat.fi)

2. (harvinainen) joutua rikoksen tai onnettomuuden uhriksi

   Miespuoliset henkilöt uhriutuivat heidän yrittäessä auttaa naisuhreja.

Ääntäminen

• IPA: [ˈuɸ.ri(.)u.ˌt̪u.ɑ̝(ʔ)]

Käännökset

1. omaksua uhrin rooli

englanti: play the victim

Liittyvät sanat

Johdokset

• substantiivit: uhriutuminen

Aiheesta muualla

• uhriutua Kielitoimiston sanakirjassa