uhriutua
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
uhriutua (52-F) (taivutus[luo])
- omaksua uhrin rooli; esittäytyä uhrina säälin ja sympatian keräämiseksi
- SDP:n Guzenina piikittelee Lindströmiä uhriutumisesta. (iltasanomat.fi)
- (harvinainen) joutua rikoksen tai onnettomuuden uhriksi
- Miespuoliset henkilöt uhriutuivat heidän yrittäessä auttaa naisuhreja.
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: [ˈuɸ.ri(.)u.ˌt̪u.ɑ̝(ʔ)]
Käännökset[muokkaa]
1. omaksua uhrin rooli
|
Aiheesta muualla[muokkaa]
- uhriutua Kielitoimiston sanakirjassa