uhkaa

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

uhkaa

  1. (taivutusmuoto) yksikön partitiivimuoto sanasta uhka

Verbi[muokkaa]

uhkaa

  1. (taivutusmuoto) aktiivin indikatiivin preesensin konnegaatiomuoto verbistä uhata
  2. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä uhata
  3. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä uhata
  4. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan konnegaatiomuoto verbistä uhata