Siirry sisältöön

tuntua

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

tuntua

  1. (taivutusmuoto) yksikön partitiivimuoto sanasta tuntu

Verbi[muokkaa]

tuntua (52-J) (taivutus[luo])

  1. olla jonkin tuntuinen, antaa tuntoaistille jokin aistimus
    Tämä pyyhe tuntuu pehmeältä.
  2. olla jonkin oloinen, vaikuttaa joltakin
    Hän tuntuu tietävän mistä puhuu.
  3. sattua

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈt̪unt̪uɑˣ/
  • tavutus: tun‧tu‧a

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • tuntua Kielitoimiston sanakirjassa