tuntu

Kohteesta Wikisanakirja
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

tuntu (1-J)

  1. tuntemus jostakin
    Billy Idolin perusvarmasta esiintymisestä puuttui kapinallisuuden ja vaaran tuntu. (savonsanomat.fi)

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi tuntu
genetiivi tunnun
partitiivi tuntua
akkusatiivi tuntu; tunnun
sisäpaikallissijat
inessiivi tunnussa
elatiivi tunnusta
illatiivi tuntuun
ulkopaikallissijat
adessiivi tunnulla
ablatiivi tunnulta
allatiivi tunnulle
muut sijamuodot
essiivi tuntuna
translatiivi tunnuksi
abessiivi tunnutta
instruktiivi
komitatiivi

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Viro[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

tuntu (t`untu; gen tuntu. part tuntut)

  1. tunnettu, tuttu

Taivutus[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • Ei "Eesti keele instituutin viro-suomi sanakirjassa" [2018]
  • Ei sanastossa "PSV Eesti keele põhisanavara sõnastik"