sinutella
Ulkoasu
Suomi
[muokkaa]Verbi
[muokkaa]sinutella (67-C) (taivutus[luo])
- puhutella henkilöä yksikön toista persoonaa käyttäen (epävirallisissa yhteyksissä, arkikielessä)
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈsinuˌt̪elːɑˣ/
- tavutus: si‧nu‧tel‧la
Etymologia
[muokkaa]Käännökset
[muokkaa]Liittyvät sanat
[muokkaa]Vastakohdat
[muokkaa]- (puhutella monikon 2. persoonaa käyttäen) teititellä
Johdokset
[muokkaa]- substantiivit: sinutteleminen, sinuttelu
Aiheesta muualla
[muokkaa]- sinutella Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet
[muokkaa]- ↑ Ison suomen kieliopin verkkoversio: § 361 (i)Ctele-verbien rakenne