puhutella

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

puhutella (67-C) (taivutus[luo])

  1. (frekventatiivinen) puhuttaa; pyrkiä puheisiin / ottaa jokin puheeksi jonkun kanssa
    Saanko puhutella?
    Älä puhuttele kun lasken vettä!
  2. herättää vastakaikua, resonoida
    Elokuva ei puhutellut yleisöä.
  3. herättää myötätuntoa tai ajatuksia
    puhutteleva elokuva

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈpuhuˌt̪elːɑˣ/
  • tavutus: pu‧hu‧tel‧la

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]