puutua

Wikisanakirjasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

puutua (52-F) (taivutus[luo])

  1. tulla tunnottomaksi
  2. tulla puumaiseksi
    Vähitellen versot puutuvat.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈpuːt̪uɑˣ/
  • tavutus: puu‧tu‧a

Etymologia[muokkaa]

Johdos sanasta puu.[1]

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • puutua Kielitoimiston sanakirjassa
  • puutua Tieteen termipankissa

Viitteet[muokkaa]

  1. Kaisa Häkkinen. Nykysuomen etymologinen sanakirja. Juva: WSOY, 2004: uuttaa