Siirry sisältöön

tunnoton

Wikisanakirjasta

Suomi

[muokkaa]

Adjektiivi

[muokkaa]

tunnoton (34-C) (komparatiivi tunnottomampi, superlatiivi tunnottomin) (taivutus[luo])

  1. sellainen, jossa ei ole tuntoa; sellainen, että tuntoaistimusta ei havaita

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈt̪unːot̪on/
  • tavutus: tun‧no‧ton

Etymologia

[muokkaa]

substantiivi tunto (heikko vartalo tunno-) + johdin -ton

Käännökset

[muokkaa]

Liittyvät sanat

[muokkaa]
Johdokset
[muokkaa]
Vastakohta
[muokkaa]

Aiheesta muualla

[muokkaa]
  • tunnoton Kielitoimiston sanakirjassa
  • tunnoton Suomen etymologisessa sanakirjassa