pitämätön

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Adjektiivi[muokkaa]

pitämätön (34-C)

  1. sellainen, jota ei ole pidetty
    pitämätön leninki
    pitämättömät lomat
  2. sellainen, joka on jättänyt jotakin pitämättä
    Sanaansa pitämätön mies ei yleensä ole luottamuksen arvoinen.
  3. sellainen, jossa ei ole ollenkaan tai riittävästi pitoa: pidoton
    Vuorilla kiipeiltäessä voi pitämätön kiinnike olla kohtalokas.
  4. sellainen, joka ei päde, pätemätön
    juridisesti pitämätön sopimus

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈpit̪æˌmæt̪øn/
  • tavutus: pi‧tä‧mä‧tön

Verbi[muokkaa]

pitämätön

  1. (taivutusmuoto) kielteinen partisiippi verbistä pitää