pili

Suomi

Substantiivi

pili (5)

1. (puhekieltä, lastenkieltä) siitin
2. (murteellinen) pilipuu, salava

Liittyvät sanat

Synonyymit

• (elin) pippeli
• (puu) piilipuu

Alasorbi

Verbi

pili

1. (taivutusmuoto) partisiipin perfektin monikkomuoto sanasta piś

Englanti

Substantiivi

pili

1. (taivutusmuoto) monikkomuoto sanasta pilus

Ilokano

Verbi

pili

1. valita

Etymologia

• malaijilais-polynesialaisesta kantakielestä

Huomautukset

• Käytetään muodossa pilien.

Ketšua

Substantiivi

pili

1. ankka

Kroaatti

Substantiivi

pili

1. (taivutusmuoto) yksikön datiivimuoto sanasta pila
2. (taivutusmuoto) yksikön lokatiivimuoto sanasta pila

Verbi

pili

1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfektin maskuliinin monikko verbistä piti

Verbi

pili

1. (taivutusmuoto) yksikön 3. persoonan preesens verbistä piliti
2. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoona verbistä piliti

Latina

Substantiivi

pilī

Latvia

Substantiivi

pili f.

1. (taivutusmuoto) yksikön akkusatiivimuoto sanasta pils
2. (taivutusmuoto) yksikön instruktiivimuoto sanasta pils

Napoli

Substantiivi

pili m.

1. (taivutusmuoto) monikon nominatiivimuoto sanasta pelo

Ääntäminen

• IPA: /ˈpilɐ/

Puola

Verbi

pili

1. (taivutusmuoto) monikon 3. persoonan imperfektin maskuliini verbistä pić

Swahili

Numeraali

pili

1. (kardinaaliluku) kaksi

Huomautukset

• Käytetään vain abstraktista lukuarvosta; numeroa adjektiivisesti käytettäessä oikea sana on -wili.

Tagalog

Verbi

pili

1. valita

Huomautukset

• Käytetään muodossa piliin.