permanent

Englanti

Adjektiivi

permanent

1. pysyvä

Liittyvät sanat

• impermanent, momentary

Johdokset

• adverbit: permanently
• substantiivit: permanence

Substantiivi

permanent (monikko permanents)

1. permanentti

Ranska

Adjektiivi

permanent m., permanente[luo] f. (monikko permanents[luo] m., permanentes [luo] f.)

1. pysyvä
2. (armeijasta) vakituinen

   armée permanente – vakituinen armeija

Aiheesta muualla

• permanent Trésor de la langue française informatisé ‑sanakirjassa (ranskaksi)

Romania

Adjektiivi

permanent m./n., permanentă f., monikko: permanenţi m., permanente f./n. (määräiset muodot: permanentul m./n., permanenta f., permanenţii m., permanentele f./n.)

1. pysyvä

Substantiivi

genetiivi/datiivi
yksikkö	unui permanent
määräinen	permanentului
monikko	unor permanente
määräinen	permanentelor

permanent n. (määräinen: permanentul, monikko: permanente, määräinen: permanentele)

1. permanentti

Ruotsi

Adjektiivi

permanent

Taivutus
Positiivi
predikatiivinen		adjektiivinen
		epämääräinen		määräinen
yl.	permanent	yl.	permanent	m.	permanente[luo]
				yl.	permanenta
n.	permanent	n.	permanent	n.
mon.	permanenta[luo]	mon.	permanenta[luo]	mon.
Komparatiivi
yl./m./n. mer permanent mon. mer permanenta
Superlatiivi
predikatiivinen			adjektiivinen
yl./m./n. mest permanent mon. mest permanenta			yl. den mest permanenta m. den mest permanente n. det mest permanenta mon. de mest permanenta

1. pysyvä

Aiheesta muualla

• permanent Svenska Akademiens ordbokissa SAOBissa (ruotsiksi)
• ¹permanent Svensk ordbokissa SO:ssa (ruotsiksi)

Substantiivi

permanent yl. (3) (yks. määr. permanenten [luo], mon. epämäär. permanenter [luo], mon. määr. permanenterna [luo])

1. permanentti

Aiheesta muualla

• ²permanent Svensk ordbokissa SO:ssa (ruotsiksi)