panetella
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
panetella (67-C) (taivutus[luo])
- puhua pahaa jostakin tämän maineen tahrimiseksi; solvata
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈpɑneˌt̪elːɑˣ/
- tavutus: pa‧ne‧tel‧la
Etymologia[muokkaa]
Käännökset[muokkaa]
Liittyvät sanat[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]
- substantiivit: panettelija, panettelu
Aiheesta muualla[muokkaa]
- panetella Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet[muokkaa]
- ↑ Kaisa Häkkinen. Nykysuomen etymologinen sanakirja. Juva: WSOY, 2004