muinaisaika

Suomi

Substantiivi

muinaisaika

1. esihistoriallinen aikakausi

Ääntäminen

• IPA: /ˈmui̯nɑi̯sˌɑi̯kɑ/
• tavutus: mui‧nais‧ai‧ka

Etymologia

yhdyssana sanoista muinainen ja aika

Käännökset

1. esihistoriallinen aikakausi

ruotsi: forntid saksa: Altertum n.

venäjä: древность f., старина

Liittyvät sanat

• antiikki
• entisaika
• muinainen
• muinaisuus
• muinoin