miinoittaa

Suomi

Verbi

miinoittaa (53-C) (taivutus[luo])

1. asettaa räjähtäviä ansoja eli miinoja

Ääntäminen

• IPA: /ˈmiːnoi̯t̪ːɑːˣ/
• tavutus: mii‧noit‧taa

Etymologia

• substantiivi miina (vartalo miina- → i:n edellä miino- + pääte -ittaa)

Käännökset

1. asettaa miinoja

ruotsi: minera

Liittyvät sanat

Johdokset

• substantiivit: miinoite, miinoittaminen, miinoitus

Aiheesta muualla

• miinoittaa Kielitoimiston sanakirjassa