luonteva

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Adjektiivi[muokkaa]

luonteva (10) (komparatiivi luontevampi, superlatiivi luontevin) (taivutus[luo])

  1. luonnollinen, teeskentelemätön

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈluo̯nt̪eʋɑ/
  • tavutus: luon‧te‧va

Etymologia[muokkaa]

Johdos luoda-verbistä ilmeisesti luonto-sanan kautta.[1]

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja. Juva: WS Bookwell, 2004. ISBN 951-0-27108-X.