luontevuus
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
luontevuus (40)
- se, että on luonteva
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈluo̯nt̪eʋuːs/
- tavutus: luon‧te‧vuus
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | luontevuus | luontevuudet |
| genetiivi | luontevuuden | luontevuuksien |
| partitiivi | luontevuutta | luontevuuksia |
| akkusatiivi | luontevuus; luontevuuden |
luontevuudet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | luontevuudessa | luontevuuksissa |
| elatiivi | luontevuudesta | luontevuuksista |
| illatiivi | luontevuuteen | luontevuuksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | luontevuudella | luontevuuksilla |
| ablatiivi | luontevuudelta | luontevuuksilta |
| allatiivi | luontevuudelle | luontevuuksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | luontevuutena | luontevuuksina |
| translatiivi | luontevuudeksi | luontevuuksiksi |
| abessiivi | luontevuudetta | luontevuuksitta |
| instruktiivi | – | luontevuuksin |
| komitatiivi | – | luontevuuksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | luontevuude- | |
| vahva vartalo | luontevuute- | |
| konsonantti- vartalo |
luontevuut- | |
Etymologia[muokkaa]
sanan luonteva vartalosta luontev- ja suffiksista -uus
Käännökset[muokkaa]
1. se, että on luonteva
|
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Aiheesta muualla[muokkaa]
- luontevuus Kielitoimiston sanakirjassa