lahjomaton
Suomi[muokkaa]
Adjektiivi[muokkaa]
- henkilö, joka ei suostu ottamaan vastaan lahjuksia, jota ei voi ostaa
- Elliot Ness oli lahjomaton oikeudenjakaja.
- (metaforinen) ihminen tai asia, joka ei ole altis ulkopuolisille yllykkeille tai vaikutteille
- Videovalvonta on lahjomaton silminnäkijä.
- GPS on lahjomaton sijainnin ilmaisija.
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈlɑhjoˌmɑt̪on/
- tavutus: lah‧jo‧ma‧ton
Etymologia[muokkaa]
sanan lahjoma vartalosta lahjoma- ja suffiksista -ton
Käännökset[muokkaa]
1. henkilö
|
|
2. ei vaikutteille altis
|
Liittyvät sanat[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]
- adverbit: lahjomattomasti
- substantiivit: lahjomattomuus
Aiheesta muualla[muokkaa]
- lahjomaton Kielitoimiston sanakirjassa