yllyke

Wikisanakirjasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

yllyke (48)

  1. jokin jonka on tarkoitus yllyttää, kiihottaa, kannustaa johonkin

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi yllyke yllykkeet
genetiivi yllykkeen yllykkeiden
yllykkeitten
partitiivi yllykettä yllykkeitä
akkusatiivi yllyke;
yllykkeen
yllykkeet
sisäpaikallissijat
inessiivi yllykkeessä yllykkeissä
elatiivi yllykkeestä yllykkeistä
illatiivi yllykkeeseen yllykkeisiin
ulkopaikallissijat
adessiivi yllykkeellä yllykkeillä
ablatiivi yllykkeeltä yllykkeiltä
allatiivi yllykkeelle yllykkeille
muut sijamuodot
essiivi yllykkeenä yllykkeinä
translatiivi yllykkeeksi yllykkeiksi
abessiivi yllykkeettä yllykkeittä
instruktiivi yllykkein
komitatiivi yllykkeine-
+ omistusliite

Etymologia[muokkaa]

-ke-johdos yltyä/yllyttää-verbivartalosta. Käytössä 1800-luvun puolivälistä[1].

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • yllyke Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet[muokkaa]

  1. Raija Lehtinen: Hyödykkeet ja haitakkeet. Muotokuvaa ‑ke-johtimisista sanoista. Kielikello, 1991, nro 1. Artikkelin verkkoversio.