kunnianhimo

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

kunnianhimo (1)

  1. voimakas halu saavuttaa kunniaa; voimakas motivaatio pyrkiä huomattavaan lopputulokseen tai parhaaseen mahdolliseen jossakin toiminnassa
    Suunnitelmista ei kunnianhimoa puutu.
    Suomalaisilla ei ole työelämän kunnianhimoa – "Tehdään se, mitä sovitaan ja se on siinä" (yle-lehti)

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈkunːiɑnˌhimo/
  • tavutus: kun‧ni‧an‧hi‧mo

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Synonyymit[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]