kirota

Suomi

Verbi

kirota (74) (taivutus[luo])

1. langettaa kirous jonkun ylle
2. kiroilla

Ääntäminen

• IPA: /ˈkirot̪ɑˣ/
• tavutus: ki‧ro‧ta

Käännökset

1. langettaa kirous jonkun ylle

albania: mallkoj englanti: curse espanja: maldecir

ranska: maudire võro: vannõ

Liittyvät sanat

• julistaa pannaan
• kirottu
• kirvata
• loitsia
• manata
• sadatella
• sättiä

Johdokset

• substantiivit: kiroaminen, kirous
• verbit: kiroilla

Aiheesta muualla

• kirota Kielitoimiston sanakirjassa
• Artikkelit 828, 3720 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa