kiinniotto
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
kiinniotto
- lievä pakkokeino, jossa henkilö otetaan kiinni
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈkiːnːiˌot̪ːo/
- tavutus: kiin‧ni‧ot‧to
Etymologia[muokkaa]
yhdyssana sanoista kiinni ja otto
Liittyvät sanat[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]
kiinniottokortti, kiinniottopakko
Aiheesta muualla[muokkaa]
- kiinniotto Kielitoimiston sanakirjassa